lauantai 7. heinäkuuta 2012

Surullinen lehmä

Ymmärrän - vain minä voin olla aito surullinen lehmä.
Heissan ü
Voisin taas näin sanoa ihan hyvällä omallatunnolla, että bloggaaminen ei kyllä sikäli ole miltään kantilta katsottuna minun juttuni. Yllättävää kyllä kolmannen kerran yrittäminen on jo säälittävää minunkin mielestäni. Ehkä juuri siksi yritänkin, jotta olisin säälittävä? hmm. 'Ensimmäiseksi' postaukseksi tämä on varmasti juuri sopovainen. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin aloittaa kertomalla faktoja. Mietittiin tuossa nääs että mikä eläin minä olisin, siis jos olisin elukka. Noh päädyttiin sitten yksinkertaisesti surulliseen lehmään. Siitä oli täydellinen kuvakin, mutta hukkasin sen, joten päätin sitten laittaa tämän hämyn kuvan korvaamaan surullinen lehmä- kuvaani. 

Olettamukseni mukaan kukaan ei stalkkeroi minun blogejani, joten ette varmasti huomanneet, että vaihdoin koko Blogin otsikon ja ulkoasukin kääntyi ihan perseelleen. Ihan näin Freemannin yllyttämänä tietenkin, joten kärsikää te kuolevaiset.


peeäääs. liittykääppä lukiaksi, jos tälläkertaa saisin jonkinlaisen innokkeen kirjoitella tänne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti